sunnuntai 11. toukokuuta 2008

2. Osa - Kyllä vai ei?

Olisiko kiva kuulla jotain Amirahin sanoin? No, annetaan hänen kertoa itse elämästään hiukan.

Vastaus oli kyllä! Minä oli aivan sormuksen lumoissa. Sen pieni ja halpa kristalli heijasti valoa kuin kuu, ja näytti uskomattomalta hinnastaan huolimatta. Myös Petterin sanat tekivät minuun vaikutuksen:

- Olet kuin tumma kuu taivaalla, jos en saa sinua niin öinen valoni sammuu, koska makuuhuoneeni lamppu hajoaa kun hakkaan sitä. Minua yökötti vähän väliä aamupalan jälkeen. Ja siihen ei mikään auttanut ei!Petteri halusi helpottaa oloani edes vähän, ja siivosi pöntön puolestani.
Me vietimme taas hetken yhteisten juttujensa parissa, ja kun heräsin, huomasin jotain; vatsani oli kasvanut. 2. sukupolvi on siis tulossa!


Ja miten Petteri ajattelee? Heidän ajatus tapansa eroavat kyllä aika paljon..

Ja pah, taas joudun maksamaan laskut Amirahin puolesta! Olen tänään jo siivonnut lattian ja pöntön, tehnyt ruokaa ja Vienyt hänelle lahjoja. Eikö sille akalle mikään riitä!? Rupeaa Amirahin käytös hiukan jo ärsyttää.. Aluksi oli ihan kivaa, kun hän oli herttainen ja ujo, mutta nyt minun pitäisi tehdä kaikki! Jonakin päivänä minä kyllä viellä jätän sen..


Ja palatkaamme taas perinteiseen kertomis muotoon. Amirah ja Petteri harrastivat paljon juttuja yhdessä, vaikka Petteriä paljon Amirahin käyttäytyminen ärsyttikin.
Myös lukeminen oli mieluisaa puuhaa.


Amirah huomasi jonkin Petterin käytöksessä kuitenkin muuttuneen, ja se jokin häiritsi Amirahia.

- Petteri, tule äkkiä tänne! Selkääni sattuu kauheasti, voisitko hieroa vähän!?

- No en todellakaan voi, minulla on muutakin tekemistä!

Heidän suhteensa rupesi jo hiukan rakoilemaan, eikä heillä ollut viellä edes lapsia. Mitä tästäkin suvusta tulisi?

Säilyykö suhde?


Ei kommentteja: